53: Rope-Lakun rope-vuosi 2025

 Vuosi 2025 oli kohdallani oikein hyvä roolipelivuosi. Uskoakseni pelasin aikuisikäni ennätysmäärän roolipelejä ja missään kohdiin ei ollut pitkäkestoisempaa tunnetta pelaamisen liiallisuudesta. Sitä paitsi valtava enemmistö peleistä oli mukavia!

Vuotta leimasi vakiokamppanjoiden rinnalla ennen kaikkea runsas ja monipuolinen kertapelien määrä sekä “aikuisten retriitteihin” osallistuminen. Fantasiamaailma Glorantha on ollut paljon ajatuksissa, vähemmän teoissa.

***

Vuosi sitten luettuani muiden yhteenvetoja ja laadittuani itsekin sellaisen, päätin ryhtyä heti vuoden alusta tekemään kirjanpitoa pelaamisestani. Alla olevissa tiedoissa voi esiintyä pieniä, tahattomia virheitä.

Pelasin vuoden 2025 aikana yhteenä 83 kertaa roolipelejä (viime vuonna 64). Tätä pidän törkeän kovana määränä huomioiden lapsiperhearjen ja mehut vievät työt. Peleissäni olin vetäjänä 36 (43%) ja pelaajana 47 kertaa (57%). “Vetäminen” tarkoittaa minulle useimmiten jonkinlaisen yhteistoiminnallisen pelin fasilitointia, mutta osassa peleistä olin myös selkeämmin pelinjohtajan roolissa. Tyypillisimmillään pelasin kuukaudessa seitsemän peliä (keskiarvo ja mediaanikin, suunnilleen). Heinäkuussa (Ropecon) pelejä oli eniten, kymmenen, ja kesäkuussa vähiten, neljä. Pelien painotus oli loppuvuodessa, sillä tammi-kesäkuussa pelasin keskimäärin 5,6 peliä ja heinä-joulukuussa 8,2. Tätä ei selitä yksin Ropecon, sillä loppuvuodesta pelasin joulukuussa vähiten, kuudesti. Alkuvuodesta pelasin vain maaliskuussa tätä enemmän, seitsemän peliä.

Kampanjapeliryhmiä oli vanhaan tapaan kolme ja niiden rinnalle muodostui käytännössä vielä neljäskin vakkaritoiminta – Kertapelejä Kirkkonummella. Toisaalta kampanjapelejä pelattiin aika letkeällä tahdilla. 

Kertapelejä pelasin kaikkiaan 53 (64%), mikä on (minulle) hurja määrä. Näistä peleistä yksitoista tapahtui erilaisissa roolipelitapahtumissa (Ropeconissa, Alfaconissa, MajataloConissa ja kahdessa CafeConissa) ja kuusi Kalikoksen tapahtumissa. Glorantha-pelejä oli kaikkinensa kahdeksan. Kaikissa näissä "tapahtumapeleissä" olin pelaajana yksitoista kertaa ja pelinvetäjänä kuusi kertaa; kahdesti RopeConissa, kahdesti Kalikoksen tapahtumissa sekä kerran MajataloConissa ja CafeConissa. Hepro-pelejä pelasin kuusi, joista yksi oli vetämäni.

Kertapelejä Kirkkonummella -nimikkeen alla pelasimme kahdeksan kertaa, joista neljä kevätkaudella ja neljä syyskaudella. Jokaisella kerralla oli eri peli. Näistä peleistä vedin itse viisi, mutta onneksi peleihin löytyi myös muita vetäjiä!

Kampanjapeleihin osallistuin 29 kertaa (35%). (Tässä kohdin lukumäärät heittävät yhdellä, mutten takerru siihen.) Näistä aktiivisin oli ns. Kirkkonummen peliryhmä kolmellatoista pelillään. Kahtena kuukautena ei ollut pelin peliä, mutta muina kuukausina pelejä oli tasaisesti 1-2. Muilla peliryhmillä oli vuoden aikana pidempiä pelitaukoja, mutta muutoin samaa 1-2 pelin kuukausitahtia. Toisen ryhmän (Warhammer-FitD) kanssa pelasin yhdeksän ja toisen (Blade Runner) kanssa seitsemän kampanjapeliä.

Työpaikalla pyörittämässäni roolipelikerhossa vedin kuusi peliä (7%), kertapelejä kaikki. Opiskelijat peluuttivat toisilleen kymmenen peliä. Pelinjohtajatapaamisia vedin neljä kertaa. On edelleen kiinnostavaa seurata vierestä harrastuspolun (mahdollisia) alkuja, ja toivoakseni osaan olla osaltani siihen tukemassa ja innostamassa.

Peleistä 27 (33%) pelattiin pelaajaystävieni toimistolla, mistä olen yhä suuresti kiitollinen. Mainio paikka mainiolla sijainnilla maksutta meille pelaajille! Vajaa kaksikymmentä peliä pelattiin meillä kotona, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Tätä selitti Kertapelejä Kirkkonummella -toiminnan käynnistyminen (vaikkei kaikkia näistä peleistä pelattukaan meillä), ns. Kirkkonummen kamppiksen vakiopelipaikan tarjoajan menot sekä muutamat erilliset meillä pelatut kertapelit. Kotona pelaamisessa on sekin etu, että samalla lapset näkevät isällä olevan oikeastikin ystäviä :) Puolenkymmentä peliä pelattiin edellä viitatun vakiopelipaikan tarjoajan luona, kätevästi meikäläisen naapurissa!

Yhdeksää peliä olin pelaamassa Cafe Boardgamessa. Lisäksi siellä pidettiin molemmat Kalikoksen Helsingin tapaamiset. Kuusi peliä vedin työpaikallani. Yhdeksän peliä pelasin Ropeconin, MajataloConin ja Alfaconin yhteydessä. Neljä peliä pelasin Kalikoksen Turun, Jyväskylän ja Hämeenlinnan (kuukauden peli) tapahtumissa. “Hajapaikkoja” oli puolenkymmentä: Laiska Pelikaani (Tampere), Bar Base, toinen toimisto ja pari toisten kotia.

Pelien peruuntumisia kertyi kaikkinensa 17. Nämä painottuivat jonkin verran alkuvuoteen sekä minusta tai perheeni tilanteesta johtuviin syihin (molempia 10 kertaa). Valtaosan taustalla oli sairastumiset. Onneksi useampi näistä peruutuksista ei estänyt pelejä, vaan monet niistä pelattiin poissaolostani riippumatta ja/tai niille etsittiin korvaava ajankohta.

Lautapelejä pelasin kahdeksan kertaa, joista neljä oli jo useamman vuoden ajan kerran kvartaalissa pelattavaa Eldritch Horroria. Kaksi muuta olivat The Fellowship of the Ring: the Trick-Taking Gamea. Shadows over Camelot ja Heroes of Barcadia jäivät kertapeleiksi. Camelot oli Kirkkonummen roolipeliryhmän peli. Lasteni kanssa pelasin roolipelejä vain kahdesti (laskettakoon siis kertapeleiksi). Täytyy katsoa, lähteekö nämä pelit joskus vahvemmin. Yksi kolmesta on selvästi kiinnostunein. Edellä mainittu LotR-korttipeli vaikuttaa olevan meidän kaikkien mieleen – ja tiedä vaikka, pelaamme sitä vielä uudelleen tämän vuoden puolella.

***

Kamppanjapeleissä oli käytössä laatimani Rautaportti-säännöstö sekä toisen pelin pelinjohtajan oma Forged in the Dark -versiointi Warhammerin maailmaan. Kolmannessa pelissä pelasimme Free Leaguen Blade Runneria sellaisenaan. Näistä Blade Runner -kampanja on jo päättynyt, mutta muut jatkuvat edelleen – onhan niissä kyse (ainakin meikäläisen skaaloilla) megakampanjoista!

Vetämissäni kertapeleissä käytettiin seuraavia sääntöjä: Lovercraftesque*, Fiasco Glorantha*, Twist and Turn -impro, with lapset*, Trophy Dark, For the Queen, Twist and Turn Glorantha, Tales From the Gods*, Microscope, Querent, Shock: Science Fiction sekä ainakin kaksi eri omaa versiointia Forged in the Darkista. Harvaa näistä pelattiin täysin RAW:na (Rules as Written), selkeimpinä poikkeuksina korttipohjaiset Lovercraftesque ja For the Queen.

Peleistä kursivoidut olivat minulle uusia tuttavuuksia ja *-merkki kertoo sen, että pelasin tätä peliä viime vuonna kerran.

Pelaajana osallistuin seuraavilla säännöillä vedettyihin kertapeleihin: Brindlewood Bay*, Bluebeard´s Bride*, Urban Shadows*, Motifs* (pj:n oma), Witcher* (oma; Pool-FitD), Shadowdark*, RuneQuest, Dialect, Ogre* (oma), Trophy Dark*, Outgunned*, Vampire* (oma), Hidden Isle*, CBR+PNK* (FitD), Xenolanguage*, Trail of Cthulhu*, Virtaus* (oma), Lasers & Feelings* (oma versiointi), Deep Forest*, Mythras*, Shock: Science Fiction, QuestWorlds*, Blood Cotillion (FitD), Marvel RPG*, Fiasco sekä Pahuus nousee* (oma). Kuten kursivoinnit ja *-merkinnät osoittavat, pelasin monia näistä peleistä ensimmäistä kertaa ja useita vain kerran. Näistä Verikotiljongin “kertapeli” kesti kaksi pelikertaa.

Hieman laskutavasta riippuen pelasin lähes neljääkymmentää eri peliä vuonna 2025. (Viime vuonna noin 20.) Kertapeleistä viittä pelattiin kampanjaporukoilla pääpelien ollessa tauolla. Näistä kolme oli Warhammer-kamppisporukan kanssa, myös mainitut Verikotiljonki-pelit.

Pelaamistani peleistä useampi on sellainen, joka houkuttelee palaamaan luokseen – muodossa tai toisessa. Kohokohtina on jäänyt mieleen erityisesti Warhammer- ja Rautaportti-kamppikset sekä Fiasco Glorantha, TNT Glorantha, Bluebeard´s Bride, Witcher, Dialect, Virtaus ja QuestWorlds (Glorantha). Moni muukin oli lähellä näiden tuottamaa kokemusta!

***

Kuten viitattua, useat roolipelitapahtumat näyttelivät keskeistä roolia vuodessani. Alkuvuodesta oli Alfacon, kesällä Ropecon sekä syksyllä Puuhaicon ja MajataloCon. Pidän todella suuresti näistä aikuisten retriiteistä, joissa saa ajan kanssa keskittyä juttelemaan koko viikonlopun ajan roolipeleistä, pelaamista unohtamatta! Tällaisissa tapahtumista käymistä aion jatkaa jatkossakin – seuraavaksi jälleen Alfaconissa!

Olin mukana järjestämässä kaikkia neljää Glorantha-seura Kalikoksen tapahtumaa. Näistä kaksi oli Helsingissä sekä yksi Turussa ja yksi Jyväskylässä. Pääsin osallistumaan niistä kaikkiin! Ja tulihan siihen päälle myös Ropeconin epävirallinen miitti. Muiden tapahtumien järjestämisessä minulla oli vähintään kohtalaisen iso rooli, mutta Turku järjestyi ensisijaisesti paikallisen aktiivin voimin. Onneksi useamman tapahtuman järjestelyissä rinnallani on ollut luottotekijä, Juuso. Tapahtumat ovat puuduttavia järjestettäviä, mutta onneksi ne kaikki ovat olleet mainioita syitä tavata muita samasta fantasiamaailmasta kiinnostuneita – sekä alati tutummaksi käyviä henkilöitä että täysin uusia tuttavuuksia. Osana tapahtumajärjestelyjä olen tuottanut useampia tekstejä Kalikoksen kotisivuille. Tämä on rooli, jota pyrin jakamaan muille ensi vuonna.

Tämän vuoden aikana Kalikoksen kuukauden pelejä oli kuusi kappaletta, joista yksi oli minun vetämäni. Taisin osallistua kahteen muuhun peliin pelaajana. Kuukauden pelit ovat olleet hiipumaan päin tämän vuoden aikana. Saas nähdä, onko niille kysyntää – sekä pelinjohtaja- että pelaajapuolella – ensi vuonna. Tosin kuukauden pelien verrattain vähäistä määrää korvasi tapahtumissa pelatut ennätykselliset 27 roolipeliä (jos mukaan lasketaan Ropeconin yhdeksän peliä ja CafeConin yhteydessä Chaosiumin 50-vuotisjuhlan kunniaksi pelatut kaksi peliä). Tapahtumissa oli vain yksi lautapeli, Gods´ War Jyväskylässä. Ehkä ensi vuonna on näitä enemmän?

Seuraava vuosi on Kalikoksen 25-vuotisjuhlavuosi! Mahtavaa, että Suomessa on tällainenkin yhdistys!

Vuoden jälkipuoliskolla innostuin aiempaa enemmän mukaan myös Hepron eli Helsingin pöytäroolipelaajien pelitoimintaan. Kuudesta Hepro-pelistäni viisi oli elo-joulukuun aikana, ja näistäkin kolme joulukuussa! Vapaamuotoisempi toimintaan hivuttauminen taisi jäädä lyhyisiin vierailuihin Ropeconin yhdistyspöydällä ja sunnuntain jatkoilla. Muun muassa pikkujoulut jäivät väliin puolisoni menon vuoksi. Myös Cafe Boardgamen joulujuhlan ajankohtaan osui muita menoja. Toisaalta en ole oikein varma, olenko nykyisellään kovin kaksinen seurustelija. Pelit lienevät enemmän juttuni!

Viime vuonna aktiivisena ollut lukupiiritoimintamme kuihtui tammikuussa eikä sille ole tullut jatkoa tai seuraajaa. Jonkin kerran eräänlaisena korvaajana oli pelitestausta, mutta tästä ei muodostunut säännöllistä toimintaa. Rope-teoriaan tutustuminen onkin jäänyt viime vuotta vähäisemmäksi. Jossain määrin tätä on paikannut Luolamestari-podcast, jonka kuuntelemisesta olen nauttinut suuresti. Kuin olisi kavereiden kanssa juttelemassa roolipeleistä (muttei vaan itse sano yhtään mitään)! Mukavan monipuolinen ja ajatuksia herättävä ohjelma.

Olen pitkin matkaa muhitellut Kuopasta Saliin -Glorantha-kampanjaani ja siihen Twist and Turn -pohjaisia sääntöjä, mutta varsinkin vuoden jälkipuoliskolla töiden, pelaamisen ja Kalikos-aktiivisuuden ohella energiaa ei ole muuhun juuri riittänyt. Tai no, vähäisen muun ajan näytin käyttävän edelleen uusiin peleihin tutustumiseen. Nytkin tuossa pään yläpuolella odottaa useampi sääntökirjanen avaamistaan. Eikä sillä, useampaan kiinnostavaan kertapeliin pääsinkin vuoden aikana tutustumaan ja usean niistä olen myös pelipöytään saakka saanut. Siinä sivussa rutiini ja varmuus fasilitoida (erilaisia) pelejä on kasvanut. Jonkin verran olen onnistunut Gloranthaa lueskelemaan, mutta sitäkin olisin toivonut voivani tehdä enemmän. Glorantha-kampanjan hahmonluontipelin, Tähtisydämen salaisuuden, pääsin vetämään kolmesti.

Syyskauden kiireellisyys on tullut myös ilmi nyt joululomalla: muistiinpanoista ja mielestä pulpahtelee monenlaista sellaista, jota jäsentelen näin loman mahdollistamana! Minulle yksi oleellinen osa roolipeliharrastusta on aivojen käyttö ja luovuus.

Gloranthaa olisin toivonut kaikkinensa vuoteeni enemmän, ja syvällisemmin. Olisihan se mahtavaa päästä (jälleen) Glorantha-kamppikseen!

Blogeja julkaisin 26, tämä mukaan lukien (viime vuonna perustin blogin huhtikuussa ja julkaisin 27 kirjoitusta). Julkaisu oli hyvin epätasaista. Eniten julkaisin tekstejä kesälomalla (13). Muut julkaisukeskittymät olivat joululoma (4) ja pääsiäisen aika (4). Muina aikoina julkaisin viisi blogia ja näistäkin kolme oli tuoreeltaan kirjoitettuja kokemuskuvauksia roolipelitapahtumista. Osasyy epätahtiseen julkaisuun oli se, että olen kyllä kirjoittanut useamman tekstin raakaversion, mutta niiden viimeistely ja julkaisu ovat jääneet tekemättä. Joukossa on muun muassa Deep Forest -pelin arvio toukokuulta. Jonkin verran olen käyttänyt aikaani vanhojen blogien päivittämiseen. Blogeja olisinkin voinut julkaista säännöllisemmin. Tiedä vaikka julkaisen vielä jonkun lisäblogin tämänkin vuoden puolella.

Loppukesästä perustin oman Discord-palvelimen ennen kaikkea Kertapelejä Kirkkonummella -toimintaan, mutta myös mahdolliseksi kanavaksi organisoida muita kertapelejä. Palvelimen myötä intouduin ottamaan itselleni myös tehtäväksi kirjata lyhyen pelipäiväkirjakuvauksen kunkin pelin tapahtumista ja/tai pelikokemuksista. Kun sen tekee heti pelin jälkeen, niin se toimii hyvänä siirtymäriittinä pelimaailmasta arjen maailmaan – ja tarjoaa samalla hyvän kertausmateriaalin seuraavalle pelikerralle. Samalla vaivalla jaan palvelimella mm. nämä blogikirjoitukseni. Palvelin on pieni ja suljettu. Vuoden aikana olin saanut esikuvan tällaisen palvelimen perustamiselle.

Käytin roolipeleihin edelleen sievoisen summan, mutta tällä kertaa hieman vähemmän kuin parina edellisenä roolipeleihin uudella syvyydellä kilahtamiseni jälkeen (syksy 2022 never forget). Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla käytin vähemmän rahaa roolipeleihin kuin yhtenäkään toisena puolivuotiskautena kilahdukseni jälkeen. Suunta on siis oikea.

***

Kokonaisuutena rope-vuoteni oli siis oikein onnistunut: aktiivista harrastamista, sosiaalisestikin tärkeiden kamppisten jatkuminen, Gloranthaa edes auttavissa määrin sekä rutkasti uusia pelejä ja uusia tuttavuuksia – mitäpä muutakaan eskapisminkaipuinen ihmisyksilö voisi kaivata!

Kiitos kaikille mukana pelanneille sekä tapahtumiin ja niiden järjestelyihin osallistuneille!

Ensi vuonna minun ei tarvitse pelata näin paljoa, mutten estele sitäkään, jos näin pääsee käymään. Kiva jos vakioporukat jatkuvat, pääsen tutustumaan uusiin peleihin ja Kalikoksen juhlavuoden tapahtumista tulee onnistuneet. Gloranthaa ja säännöllisempää blogin kautta ajattelua toivon lisää. Painopistettä voisin siis hieman yrittää siirtää pelaamisesta omien juttujen muhitteluun. Toivottavasti uhraan töihini tätä vuotta vähemmän. Sekin on hyvä, jos aktiivinen harrastaminen ei tuota ensi vuonnakaan kyllästymisen tai uupumisen piirteitä.

Ensi vuodelle jalostan tapaani kirjata pelitapahtumat muistiin.

***

Summa summarum (edelleen): Tärkeintä elämässä on roolipelaaminen, eikä sekään ole kovin tärkeää!