49: Rope-Lakun MajataloCon 2025

 Antti jäi sanomansa mukaan harmittelemaan tietoa siitä, kuinka Tampereella järjestettyä Tracon Hitpoint -tapahtumaa ei ole toteutettu. Hän oli jutellut asiasta useamman henkilön kanssa ja he olivat pohtineet mahdollisuutta järjestää jonkinlainen pelitapahtuma. Lisäksi Antille oli jäänyt mieleen aiemmalta vierailultaan Salon seudulla sijaitseva Ystävyyden majatalo persoonallisena paikkana. Näinpä Antti päätti järjestää eräänlaisen esiversion tulevaisuudessa mahdollisesti toistuvasta MajataloConista. Onneksi järjesti, sillä kyllähän tällaiset rennot aikuisten roolipeliretriitit ovat erinomaisia - niin tämäkin!


Perjantaina saavuin paikalla ystäväni kyydillä viimeisten joukossa illalla. Aloitin majoittumalla yksin tilaavaan huoneeseen. Tämän jälkeen oli jutustelua ja tutustumista. Paikalla oli useampi hyvä ystäväni, monia puolituttuja ja joukko uusia tuttavuuksia - oikein hyvä, ja vieläpä kaikkinensa sopivan kokoinen joukko. Kun viimeinenkin osallistuja saapui paikalle, oli vuorossa esittelyrinki ja tapahtuman yleisesittely. Tänään jälkeen suurin osa kävi saunassa, mikä onkin oiva tutustumispaikka. Loppuillalla oli pelejä isossa ja viihtyisässä tuvassa. Itse valitsin aikaisemman vetäytymisen huoneeseeni.


Lauantai alkoi aamupalalla. Tämän jälkeen oli päivän ensimmäinen aikataulutettu peli, joita oli samanaikaisesti kolme kappaletta. Itse osallistuin Kimmon vetämään Noiturin maailman Novigradin kaupunkiin sijoittuva katulapsipeli. Pidin Witcher-sarjasta ja erityisesti sen tunnelmasta. Lisäksi tämä peli lupaili yksinkertaista systeemiä (virallisen systeemin sijasta) ja olin jo kerran aiemmin yrittänyt ilmoittautua tähän peliin. Näinpä tätä valintaa - toki hyvien vaihtoehtojen jäätyä nyt kokematta - ei tarvinnut kovin paljoa miettiä. Oli mukava pelata uhkarohkeita, mutta vikkeliä lapsia synkähkön fantasiamaailman kaupungin kaduilla. Väkivalta ei ollut hahmoille vaihtoehto. Hahmojemme välille syntyi hyvää dynamiikka ja kaikkien pelaajien välisen yhteistyön kautta loimme kivan tarinan käänteineen ja hienoa loppuratkaisua myöten. The Poolia ja Fitd:ä yhdistelevä pelisysteemi oli oikein toimiva. Pidän ylipäätään vapaasanaisesta kyvykkyyksien määritellystä ja tässä päälle oli vielä hyvä mahdollisuus jättää kykypisteitä tarinapisteiksi.


Lounaan jälkeen oli toiset pelit. Osallistuin Henksulin vetämään Pimeä Kalevala Shadowdark-peliin, joka oli oikein hauska kuolevan maailman epäkuolleiden seikkailijoiden retki sumuisille soille keskellä kalevanpoikien ja Pohjan väen sotaa. Peli oli vaarallinen, mutta puhdas kuolema ja pelistä poistuminen oli korvattu uusien turmeluksien ilmaantumisella hahmoon. Näin jo kertaalleen kuolleet juurettomat saivat itseensä lisää epäkuolleiden piirteitä. Neljästä hahmosta yksi ei “kuollut” kertaakaan ja oma hahmoni kahdesti. Pelissämme molemmat ryhmän soturit kokivat heikkoja hetkiä taistelun tiimellyksessä ja vastaavasti mukaan houkuteltu sivuhahmo osoitti sankaruuttaan - ennen kuolemaansa ja aiemmin hankitun taikavoiman avulla henkiinherätystään. Ryhmän taikojat puolestaan menettivät molemmat taikavoimiaan (heittivät taikuudessa d20:llä ykkösen), toinen kaikkiin kolmeen taikaansa. Henkka on löytänyt makuuni sopivan yhdistelmän OSR:ä ja tarinapeliä.


Loppuillaksi vetäydyin viettämään downtimea huoneeseeni, vaikka pelihaluja sinänsä olisi ollut mm. Fiascon kaltaiseen peliin.


Toisen (tapahtumasta tai paikasta riippumattomista syistä) heikosti nukutun yön ja aamupalan jälkeen olikin sunnuntaina oma pelini, yhteisimpo, jossa demotaan impron ohella inspiraatiokorttien käyttöä. Päädyimme luomaan scififantasiaa, ja touhu meni isommaksi kuin koskaan aiemmin tämän kertapelin yhteydessä. Hahmot seikkailivat melko maanläheisistä lähtökohdistaan huolimatta ensisijaisesti henkimaailman ja cyberpunk-henkisen verkon yhdistelmässä. Oli suuri myrsky, anomalia, joka paljastui muinaiseksi lohikäärmeeksi. Jotenkin tämän kaiken pyörteessä hahmot löysivät vastaukset omiin ristiriitoihin, korkeahaltiat hyväksyivät teot ja joukon kääpiökeksijä löysi ratkaisun ihmisen luovuuden ja henkisyyden vapauttavan keinoälyn luomiseen. Yksi hahmoista katosi jonnekin, mutta tämä katoaminen oli luonteeltaan optimistinen. Suorastaan kaunis tarina. Kiitos peliseurasta ja hienoa, kun lähditte rohkeasti mukaan!


Kiitos kaikille läsnäolijoille seurasta ja erityiskiitos Antille kaiken järjestämisestä! Kiitos myös Ystävyyden majatalolle tunnelmallisesta paikasta ja miellyttävästä huoneesta. Tulen ehdottomasti mukaan myös ensi kerralla!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

22: OSR ei ole minua varten

25: Roolipelien määrittelyä 2

24: Roolipelien määrittelyä 1