58: RuneQuest - nostalgiaa, sääntöjä ja Gloranthaa
RuneQuest: Roleplaying in Glorantha on Chaosiumin vuonna 2018 julkaisema ties monesko versio alun perin 1978 julkaistusta klassikkoroolipelistä. Kuten pelin alaotsikkokin kuvaa, tällä kertaa peli sidotaan tiukasti nimenomaisesti edesmenneen Greg Staffordin 1960-luvulta alkaen kehittämään fantasiamaailma Gloranthaan.
Oma historiani RuneQuestin kanssa on kaksivaiheinen. Aikanaan suomennettu versio oli yksi keskeisimpiä nuoruuteni pelisysteemejä ja nykyisyydessä tämä tuorein sääntöversio oli keskeisin sytyke siihen, miksi hullaannuin aivan uudella syvyydellä roolipelaamisen maailmaan.
Tämä arviointi perustuu vahvaan gloranthafiliaan, nostalgiaan, yhteen verrattain tuoreeseen RQ-kamppikseen, muutamiin muihin kokeiluihin ja kertapeleihin sekä tarkkaan tutustumiseen sääntöihin.
ESITTELY
Muistelen, kuinka aikanaan RuneQuest päräytti “realistisuudellaan” eli mm. prosenttipohjaisilla kyvyillään, osumapaikoillaan ja näiden tarkalla käytöllä erityisesti taisteluissa. Yksi kriittinen osuma saattoi muuttaa tilanteen täysin, esim. hahmosi saattoi kuolla milloin tahansa. Prosenttiluvut ovat myös selkeät: jos hahmosi osaa jotain 65 %:n verran, niin lienee kaikille kokolailla selvää se, mitä tämä tarkoittaa. Myös kehittymisen tapahtuminen käytettyjen kykyjen kautta oli osa tätä pakettia.
Nykyversio on hyvin pitkälti tunnistettava versio nuoruusvuoteni pelistä. Peli olikin helppo ottaa uudelleen haltuun vuosikymmenten jälkeen. Tosin nuoruudessa pelin taikuussysteemit, erityisesti riimu- ja velhotaikuuden osalta menivät sen verran yli hilseen, että taisimme keskittyä yksinkertaisempaan henkitaituuteen. Käsitykseni mukaan esim. taikuudessa onkin tehty useita, selkeyttäviä muutoksia. Riimutaikuuskin tuntuu nyt toimivalta ja jopa kiehtovalta henkitaikuutta suurempien vaikutustensa vuoksi. Kaverini onnistui pelaamaan yhteisessä kampanjassamme myös velhotaikuuteen erikoistunutta hahmoaan eli sekin kaiketi toimii.
Uudessa versiossa on kiinnostava hahmonluontimekanismi, jossa hahmot sidotaan maailman historiaan ja tämä vaikuttaa myös hahmojen lukuarvoihin. Samoin peliin tuodut riimut, intohimot ja maine sitovat kiehtovasti maailman ja pelimekanismin yhteen. Riimuilla ja muilla voi hakea bonusta käytettävään kykyyn, ja varmaan niiden on ajateltu myös toimivan roolipelaamisen ohjenuorana. Gloranthassahan riimut ovat monen muun ohella myös luonteenpiirteitä.
Kirjan avulla voi tehdä hahmon niin Sartarin kuningaskunnasta, kauppiaiden Esroliasta, kumpuilevien niittyjen Ruohomailta (Grazeland), nomadien Praxista kuin Lunarin miehittämästä Tarshin kuningaskunnasta. Nämä kaikki kotimaat myös esitellään lyhyesti kirjassa. Hahmonluonti ei huomioi kovinkaan tarkasti hahmon paikallisuutta eli esim. sitä, mitä päin Sartaria hahmo mahdollisesti on.
RuneQuestissa ei ole hahmoluokkia, mutta ammatti-kultti-yhdistelmä ajaa pitkälti samaa asiaa. Tästä kirjasta voikin löytää seitsemästätoista ammatti- sekä kaksikymmentäyksi kulttivaihtoehtoa. Molemmat näistä ovat keskeisiä valintoja Gloranthassa ja usein ne linkittyvät toisiinsa. Esim. Kuoleman jumala Humaktin palvojat ovat useimmiten jonkinlaisia sotureita. Ammatteja kirjasta löytyy arkisemmista maanviljelijöistä ja kalastajista perinteisiin seikkailija-ammatteihin kuten soturiin, varkaaseen ja pappiin. Yksi Gloranthan erikoisuuksia on se, että kaikki osaavat taikuutta. Myös sitä kovempaa riimutaikuutta.
Hahmon tekoon kannattaa varata aikaa, sillä siinä on niin monia valintoja ja erilaisten kykybonusten ja kykyarvojen laskuja. Ainakin minulta hahmonluonti vei yhden peli-illan ja mehut, ilman että tuli edes valmista!
Valtaosa kirjasta on tarkempien sääntöjen esittelyjä ja erityisesti taistelut sekä erilaiset taikuussysteemit ja niiden taiat vievät ison yli neljäsataasivuisesta kirjasta. Kaikkiaan säännöissä esitellään monenlaista pääsääntöä sekä erikoistilannetta ja poikkeusta. Jopa “vanha kunnon” maahan putoavan lyhdyn seuraustaulukko (s. 154) löytyy kirjasta edelleen! Taistelun ja taikuuden ulkopuolinen toiminta perustuu usein yksittäisten kykyjen kuvauksiin.
Lisäksi kirjasta löytyy lyhyesti kuvaukset erilaisille aseille, panssareille ja tarvikkeille. Kirjan lopusta löytyy myös tietoa mm. elinkustannuksista, maanomistamisesta ja lunnaista sekä siitä, mitä seikkailijoille tapahtuu seikkailuiden välissä. Kirjahan kannustaa pelaamaan suunnilleen yhden seikkailun vuodenajassa ja lyhyemmin tarkastelemaan sitä, mitä hahmot tekivät seikkailujen välissä yhteisöissään.
ARVIO
Kun pelikaverini ehdotti seuraavaksi peliksi RuneQuestia, minut valtavasi vahva nostalgian tunne – ja halu tutustua peliin uudelleen. Päräyttävää minulle oli erityisesti se, kuinka näissä uusissa säännöissä oli kiinteästi osana muuta pelisysteemiä myös riimut – vihdoin kaikkien näiden vuosien jälkeen! Myös intohimot vaikutti siistiltä osalta peliä (käytännössä ne eivät useinkaan toimi niin hyvin). Tuntui siltä, että nyt ensimmäisen kerran Glorantha elää hahmoissa pelkkää magiaa ja kulttivalintaa vahvemmin.
Tämä kokemus Gloranthasta oli minulle niin vahva, että se sai minut kilahtamaan aivan uudella sykkeellä roolipelaamiseen. Tällä tiellä olen edelleen, muuttuneena. Samalla kuitenkin tarkempi tutustuminen peliin ja yksi sillä pelattu kampanja saivat minut pian ymmärtämään sen, kuinka tiemme ovat ns. eronneet. RuneQuest toimii nostalgisesti vanhalla tutulla gamistis-simulationistisella linjalla, kun taas itse olen vuosien saatossa tutustunut ja tykästynyt kevyiden sääntöjen tarinallisiin peleihin.
Lisäksi RuneQuest ei vastaa kovinkaan hyvin ainakaan omaa tulkintaani Gloranthasta. RuneQuestissa taistelut sekä magian tekniset tiedot käsitellään yksityiskohtaisesti, kun minun nähdäkseni nämä eivät ole keskeisintä sisältöä maailmassa. Ainakin minua kiehtoo Gloranthassa sankaritouhut, myytit ja näihin liittyvä tarinallisuus. Konkreettisin ongelma liittyy skaalautumiseen. Gloranthassa erot tavisten ja suurimpien sankareiden välillä ovat valtavat, eikä nollasta sataan yltävä prosenttisysteemi ominaisuuksineen ja kiinteine asevahinkoineen oikein onnistu toteuttamaan tätä. Ja kyllä Gloranthaankin sopisi monipuolisemmat tulosvaihtoehdot kuin onnistuminen ja epäonnistuminen erilaisilla kriittisillä höystettynä. Missä on osittaiset onnistumiset, käänteetkin? Valitettavan paljon virheitä ja epätarkkuuksia kirjaan on jäänyt.
Onkin harmi, kuinka Chaosium haluaa nykyisellään keskittyä yksinomaan RuneQuestiin ja mielestäni selvästi kiinnostavampi QuestWorlds on heille jonkinlainen sivujuttu, joka kaiken lisäksi julkaistiin Gloranthasta erityitettynä maailmageneerisenä systeeminä. Arvostin sitä, kun aiemmin Chaosiumilla oli pelisysteemi kolmelle eri pelityylille: RuneQuest simulationisteille, HeroQuest (RPG) narrativiseille ja 13th Age gamisteille. Harmi, kun ovat tästä luopuneet (vaikka toki kaupalliset syyt tälle lienevät selkeät).
Mielestäni Glorantha olisi itse asiassa ansainnut omat viralliset tulkintansa PbtA-, OSR- ja miksipä ei vaikka YZE-säännöistä. Olisi hienoa, jos Glorantha olisi tarjolla useille erilaisista pelillisistä näkökulmista kiinnostuneille. Ainakin näistä keskeisimmille. Tällöin myös maailmakirjojen olisi luontevaa olla laajemminkin sääntögeneerisiä. Vähintä mitä Chaosium voisi tehdä, olisi sallia erilaisten sääntöversioiden julkaisun Glorantha-tuotteina ja osana Jonstown Compendiumia.
Sen verran tilanne tosin muuttui kuluneen vuoden aikana, että yhtiö suunnittelee uuden, virtaviivaistetun RuneQuestin laatimista tässä arvioidun pääteoksen rinnalle. Mitä tämän osalta tuleman pitää, jään mielenkiinnolla odottamaan. Ensimmäinen koeversio olikin jo testauksessa, mutta aika pian tuli ilmoitus, että siltä pohjalta ei jatketa. Toivonkin viisautta Chaosiumille uusien, vetävien sääntöjen laadintaan!
Seiska puolen peli: “Ei vetoa minuun. En omatoimisesti hakeudu samaan peliin uudelleen, mutta jos pelikamu tuo pelin pöytään, niin saatanpa pelata (joskaan en välttämättä heti toistamiseen uudelleen).” Arvosana nousi yhdellä Gloranthan ansiosta ja puolikas on ihan nostalgian vuoksi. Samalla puolikkaan lisä kuvaa myös sitä, että pelaan Gloranthassa mielelläni myös tällä systeemillä, mm. Kalikoksen tapahtumissa.
MUUTOSEHDOTUKSIA
Kun lähdin käynnistelemään kilahdukseni jälkeistä roolia pelinvetäjänä, tartuin ensimmäiseksi luonnollisesti RuneQuestiin. Mutta kun huomasin, ettei se ole minun pelini, hetken hahmottelin jonkinlaisia yksinkertaistettuja sääntöjä. Pian kuitenkin tajusin, että peli perustuu sen verran erilaiselle perustalle kuin mistä itse pidän. Näin luovuin muokkaussuunnitelmista ja etsin itseni muunlaisten pelien pariin.
Täten en lähde tässäkään hahmottelemaan muutosehdotuksia. Itse valitsen toiset pelit, mutta samalla arvostan niitä, jotka saavat kiksejään juuri RuneQuestista. Olenhan itsekin kuulunut tähän porukkaan! Ja onhan se hienoa, että ainakin joillekin RuneQuestin nykyinen tuotantolinja on täyskymppi, tai ainakin lähelle sitä. Ja tosiaan pelaan edelleen aivan mielelläni kertapelejä Gloranthassa myös RuneQuestilla ja sen johdannaisilla.
Varmuuden vuoksi totean vielä itsestäänselvyyden: sinunkaan ei tarvitse pelata RuneQuestia, jos haluat pelata Gloranthassa. Vaikka Chaosium ei tällä hetkellä suoraan tarjoa muita pelisysteemejä Gloranthaan, niin kannattaa muistaa roolipelaamisen perustuvan luovuuteen ja mielikuvitukseen. Näin voimme yhdistellä sääntöjä ja maailmoja omien toiveittemme mukaisesti, tai kehittää puhtaammin omia juttujamme!
***
Vaikken tässä erikseen arvioikaan, niin kehun lopuksi pelin Starter Set -versiota. Rohkenen väittää, että siinä on kaikki, mitä pelaamiseen oikeasti tarvitset. Tässä arvioitua pääteosta selkeämmin ja vähäisemmällä yksityiskohtaisuudella. Jos vain uskallat, hankit sen ja pelaat sillä – etkä pode FOMO:a pääsääntöjä kohtaan. Tosin yksi selkeä puute Starter Setissä on: siinä ei ole hahmonluontia.
Pikkulinnut ovat jo pidemmän aikaa lauleskelleet siitä, kuinka muutama Kalikos-aktiivi on suomentamassa Starter Settiä, joten kuka ties, pääsemme lähitulevaisuudessa nauttimaan siitä suomennettuna versiona. Olen päässyt pari kertaa pelaamaan tähän suomennettuun versioon pohjautuen ja voin kyllä todeta, miten upealta tuntui saada nenän eteen hienonnäköiset valmishahmojen lomakkeet – suomennettuina! Ja nuokin pelit olivat kivoja, RuneQuestilla!
Muokattu 29.12.2025: lisätty harmittelu virheiden määrästä.
AIEMPIA PELIARVIOITANI
Ostopelit (suluissa arvosana)
- Microscope (9)
- For the Queen (8)
- Dialect (10)
- Shock: Social Science Fiction (9)
- QuestWorlds (9)
- Twist and Turn (9)
- Miksi OSR ei ole minua varten? (Knave ja Mothership) (7)
- Querent (9)
- Ironsworn (8)
Omat pelit
- Rautaportti v3 (10)
- lasten kanssa pelaamisesta (sis. minisäännöt) (9)
- Rautaportti v2 (9)
- Kevytterä (9)
- Rautaterät (8)
AIEMPIA GLORANTHA-KIRJOITUKSIANI
Yleiset
- Miksi kilahdin Gloranthasta?
Kirjat
- Mythology-kirjat vertailussa
Kommentit
Lähetä kommentti