1: Kuka on Rope-Laku?

Aloitin roolipelaamisen ystävieni johdattamana kaiketi vuonna 1988 Dungeons & Dragonsin suomennetulla punaboksilla. Olin silloin ala-asteen viidennellä tai kuudennella.

Aika pian “Dunkku” jäi sivuun ja tilalle tuli monenlaista muuta. Pääasiallisina peleinä oli muistaakseni GURPS ja RuneQuest sekä joitakin kotitekoisiakin. Pelasimme silloin intensiivisesti ja paljon. Todella paljon. Välillä larpattiin ja järjestettiin larppeja. Tätä kesti lukiovuosiin ja hieman ylikin, kymmenisen vuotta kaikkinensa. Olin ensisijaisesti pelaaja, mutta johdin myös pelejä silloin, kun pääasiallisilla pelinjohtajilla ei ollut setit vielä valmiina. Hienoja muistoja kaikesta muusta paitsi omasta johtamisesta.

Sitten opiskelujen tuottama etäisyys pelikavereihin keskeytti pelit noin kymmeneksi vuodeksi.

Muutto etelään vuonna 2007 ja lähelle OG-pj-guruani sai pelit jälleen jatkumaan, ja nyt onkin vedetty säännöllisesti reilut viisitoista vuotta. Toimin aluksi ainoastaan pelaajana, ja millaisista peleistä olenkaan saanut nauttia! Minulla on ollut kunnia pelata porukoissa, joissa on mukana alati uusia, kiinnostavia pelejä pelipöytään tuovia tyyppejä. Joukossa on ollut isompiakin pelejä, mutta paljon erityisesti erilaisia ns. indiepelejä. Ja totisesti olen pitänyt erilaisista tarina- ja hahmovetoisista peleistä, joissa ei kikkailla turhan paljon säännöillä ja niiden taktisella hyödyntämisellä.

Kilahdin syksyllä 2022 Gloranthasta, kun yksi nykyisistä pj-guruistani tarjosi pöytään RuneQuest Gloranthaa - Gloranthassa on sitä jotain! Osana tätä kilahdusta minusta on tullut himoroolipelishoppailija (tätä aion vähentää seuraavalla puolivuotiskaudella, kunhan aluksi tilaan “syntymäpäivälahjakseni” setin Jonstown Compendiumista), pelisuunnittelija ja pelien vetäjä. En olisi millään uskonut mitään tällaista mahdolliseksi ennen tuota kilahdustani. Ei tätä blogiakaan olisi ilman sitä.

Kilahdukseni jälkeisen roolipelien maailmaan sukeltamisen myötä olen ainakin toistaiseksi siinä käsityksessä, että pidän pelaajana olemisen ohella erityisesti yhteistoiminnallisten pelien fasilitoinnista. Siinä on jotain erityistä taikaa, kun ennen peliä kenelläkään ei ole käryä siitä, mitä tulee tapahtumaan - ja silti luomme yhdessä hienoa tarinaa, kaikkien ideoita hyödyntäen.

Tätä kirjoittaessani olen ruuhkavuosistani huolimatta mukana kolmessa säännöllisessä peliryhmässä ja omien lastenkin kanssa on tarkoitus käynnistellä hommia. Joitakin kertoja olen innostunut osallistumaan kertapeleihin Café Boardgamessa. Työpaikallani ja RopeConissa (juuri lähetin ehdotuksen kahdesta pelistä kesän 2024 RopeConiin) tarjoan lyhyitä johdantopelejä fanittamiini pelityyleihin. Kiva nähdä, kun touhu innostaa muitakin.

Kilahdukseni jälkeen olen syventynyt Gloranthan ohella RuneQuestiin, HeroQuestiin, QuestWorldsiin, Forged in the Darkiin, Ironsworniin, Everwayhin, Microscopeen, Radiance Adventure Engineen ja osin Mythic Game Master Emulatoriin. Näiden pohjalta olen laatinut joitakin omia sääntöjä: Rautaterät, Kevyt terän, Rautaportin ja muutaman erilaisen Glorantha-viritelmän.

Roolipeleissä on mielestäni mahdollista toteuttaa arkitodellisuutta paremmin luovuutta, vapautta ja yhdenvertaisuutta. Pidän tästä kovasti.